Pesin juuri olohuoneen maton. Hyvä minä! Suorituksen hyvyyttä lisää se, että pesu tapahtui klo 10 krapula-aamuna. Puolivälissä tuli paha olo, mutta olin päättänyt, että homma hoidetaan nyt loppuun.

Kämpän suursiivous onkin nyt melkein valmis. Vielä lattioiden pesu, vaatekaappien järjestys ja kylpyhuoneen siivous. Verhot, ikkunat, keittiö ym. on jo pesty. Siivouksen jälkeen tulee aina rento ja tyytyväinen olo. En kestä sotkua enkä epäjärjestystä. Sotkuisessa kämpässä tuntuu, että seinät kaatu päälle enkä voi olla rauhassa. Ja kun sotku alkaa ahdistaa on siivottava, ei mitään väliä paljonko kello on. Miehekkeen kanssa olen ehkä hieman oppinut hölläämään siivousvimmaani, mutta hänen mielestään olen varmasti yhä maniac. Hänen määritelmänsä sotkulle on täysin erilainen kuin minun eikä yhteentörmäyksiltä vältytty. Riitojen lopettamiseksi mieheke keksi rakentaan exceliin viikoittaiset työvuorolistat. Olin aluksi listaa vastaan, mielestäni se oli lapsellinen, mutta käytännössä se on osoittautunut toimivaksi. Koti on siisti eikä siivoamisesta tarvitse riidellä. Monet ovat naureskelleet listallemme, mutta eikös hyvässä suhteessa pyritä etsimään molempia tyydyttävät ratkaisut ongelmiin?