Useassa lukemassani blogissa on viimen aikoina pohdittu yksityisyyttä. Miksi blogataan, mistä blogataan ja kenelle blogataan. Jotkut kirjoittavat ihan rehellisesti omalla nimellään, toisilla todellinen identiteetti on tarkoin varjeltu ja kaikesta/kaikista käytetään koodinimeä, epäselvää lyhennystä tms.

Muutamassa kirjoituksessa on vilahtanut sanapari yksityisyyden loukkaaminen. Raja yksityisyyden ja julkisuuden väillä tuntuu olevan hyvinkin eri kohdissa eri ihmisillä. Olenkohan vain sinisilmäinen höperö kun useinkaan en koe yksityisyyden loukkauksena sitä, mitä muut kokevat? Muistaakseni YTV:n matkakortista nousi aikoinaan kohu, kun kävi ilmi, että matkustajien reittejä oli (mahdollisesti) seurattu. En ymmärtänyt älähdystä. Silloin tällöin puhistaan myös luottokorttien ja internetin käytöstä jäävistä jäljistä. Ei minua haittaa, jos joku tietää, että matkustan lähes päivittäin länsiväylää pitkin keskustaan ja että ostan paljon omenoita. Vai enkö vain osaa asettua muiden saappaaisiin ja nähdä, mikä tässä on niin vakavaa?

Blogihistoriani on vielä kovin lyhyt, enkä ole pahemmin miettinyt kirjoittamiseni syvempää olemusta (onko sitä?). Oli vain pitkään ollut tunne, että omia höpinöitä olisi mukava ja hyvä kirjata ylös. Miksi sitten julkinen blogi? Miksei vain kasa Word-tiedostoja omalla kovalevyllä? En osaa vastata tyhjentävästi. Tämä on harrastus, johon kuuluu tietty yhteisöllisyys. Blogimaailmaan on helpompi hypätä mukaan, jos on oma blogi (vähän kuten tupakoitsijat tutustuvat vieraassa ympäristössä ensin tupakoitsijoihin). Aluksi kirjoitin vain itselleni, mutta olen huomannut, että vähitellen kirjoitustyylini on muuttunut; saatan esimerkiksi selittää jotain asioita tarkemmin, koska tiedostan, että joku saattaa lukea tätä. Toisaalta kirjoitan yhä pääasiassa itselleni, pääkoppani parhaaksi ja tulevia vuosia varten. Merkinnöistä löytyy varsin helposti vihjeitä (tai jopa ihan suori faktoja) elämästäni: koulusta, työstä, kotikaupungeista. En koe, että tiedoista olisi haittaa, mutta ihan puhtaaseen omalla nimelläni bloggaamiseen en ole valmis siirtymään. Hieman vaivaa pitää nähdä, jos haluaa tietää kuka täällä näppäimiä hakkaa :). Ystävät ja tuttavat pysyvät koodinimien takana juuri siksi, että yksityisyyden raja on niin venyvä käsite. Minulla se ilmeisesti venyy niin, että joillakin olisi jo paukkunut.