Jos rakastat pieniä
tyttöjä,
pieniä tyttöjä,
pieniä poikia,
koiria, mummoja,
vanhojapiikoja,
salaattia ja sellerinjuurta,
lampaanpaistia,
kevätaamuja,
kylmien asemien
yksinäisiä miehiä,
minä tulen kanssasi
meren rantaan
ja piirrän, piirrän
kuvasi hiekkaan,
piirrän, piirrän
kuvasi hiekkaan.
(Matti Rossi)
perjantai, 25. elokuu 2006
Hyvää jännitystä?
Hieman epämiellyttävää kutinaa aiheuttaa iltapäivän esitys. En sanoisi
kärsiväni jännityksestä, huomion keskipisteenä olo ei aiheuta
paniikkia, mutta epävarma olo syntyy, kun täytyy selittää toisille
jotain, mitä ei täysin itsekään tajua. Toivottavasti eivät
kommenttiosiossa kysy mitään mahdottomia! Englannin kieleni on ihan ok
ja olenpa joskus saanut kehujakin lausumisestani, mutta esiintyessä
leuat jäykistyy, eikä puhe ole läheskään yhtä soljuvaa kuin
normaalisti. Jännittäessä myös ääni väsyy ja muuttuu narisevaksi, tuttu
ongelma minulle. Jopa Miehekkeen edessä eilen illalla suoritetussa
harjoituksessa sain ääneni väsymään. Täytyy varmaan mennä jollekin
äänenkäyttö- ja esiintymiskurssille, jos uran (?) edetessä esiintymisiä
tulee enemmänkin. Aamun rentoutusharjoituksena olen kuunnellut
repeatilla ah-ihanaa Kristiina Halkolaa:
Kommentit