Eilen katsastettiin Muusan
livekunto. Hyvä oli. Levyltä kuunneltuna en ole pitänyt, mutta Mieheke
on niin paljon näkemiään live-keikkoja hehkuttanut, että oli pakko
lähteä katsastamaan. Laulajan ilmeet olivat välillä hassunhauskoja,
mutta ääni kestää kuuntelemista kyllä. Voimakasta ja varsin
mukaansatempaavaa musiikkia. Tempaannuin jopa niin paljon, että
Miehekkeen serkku P sai houkuteltua tanssilattialle. Hytkyin itseni
ihan hikiseksi. Ilmanvaihto ei oikein tuntunut Libertessä toimivan; ilmankosteus kondensoitui kylmien tuoppien pinnalle ja teki laseista liukkaita.
Illan aikana sain kehuja uudesta hiustyylistäni ja tanssitaidoistani.
Mielestäni synkän näköiseksi värjäytyneet hiukset olivat serkku T:n
mukaan hyvät: "tekevät sinusta jotenkin vakavamman näköisen".
Tässä iässä on kuulemma hyvä, että on välillä vakavan (=aikuisen?)
näköinen, mutta kuitenkin muutamalla harjanvedolla saa tyylin
muuttumaan rennommaksi. Tai jotain. Kehut tosin annettiin muutaman
lasillisen jälkeen. Tanssitaitoja kehui sekku P. Sekin muutaman jälkeen
otetun vielä muutaman lasillisen tunnelmissa, mutta väliäkös tuolla.
Jos tarkoitus oli piristää ja vahvistaa itsetuntoani, niin onnistuivat.
Minulle tuli hyvä olo. Serkukset ovat niin avoimia, lämpimiä ja
vilpittömiä ihmisiä. Ja myös heidän ystävänsä. Illan aikana sain
lämpimiä halauksia ja ne narikassa ennen teiden erkanemista korvaan
kuiskatut sanat ovat mielessä. Hymyilyttää vieläkin. Fiskarsin yöllinen hiippailukin
tuli selvitettyä. Kaksonen oli raukka koko viikon potenut morkkista
toilailuistaan, vaikka itse en ollut moksiskaan. En ole nähnyt
painajaisia sänkyyni pyrkivistä alastomista vieraista miehistä. Halaus
päälle ja kaikki oli unohdettu!
sunnuntai, 20. elokuu 2006
Kommentit