En tiedä, onko kyseessä stressin purkautuminen, pitkän sairastelun vai liikkumattomuuden aiheuttamat oireet, ehkä kaikki yhdessä, mutta tänään on ollut kauhea päivä. Aamulla oli viimeinen puristus ennen joulua; esitelmä syksyn aikana tehdystä työstä ’arvovaltaiselle’ raadille. Tunne oli huojentunut, kun esitys vihdoin oli ohi ja ilmeisesti kroppa päätti myös, että ohi on. Lounaalla en saanut alas kuin kaksi haarukallista, vaikka kaiken järjen mukaan klo 12 olisi hyvä syödä jotain, jos ainut asia, jonka aamulla on suuhunsa laittanut, on hammasharja. Hävetti kaataa täysi lautasellinen ruokaa biojätteeseen.

Iltapäivällä kotona iski väsymys ja kylmyyskohtaus. Kaivauduin peittojen alle lämmittelemään ja pian taisinkin jo kuorsata. Näin unta, että olin pienehköissä juhlissa, joissa vieraina oli tuttuja ja puolituttuja. Marko Paananen oli suunnitellut juhlien menun ja jälkiruokana tarjottiin marjasmoothieita venäläisen ruletin tapaan. Ideana oli, että osassa jälkiruokajuomia oli tappavaa ainetta ja osassa ei. Aine tappoi tuhoamalla uhrin välikorvan, jolloin oman kuolemansa saattoi kuulla. Olin saanut salaa tietooni, että ne juomat, joissa on myrkkyä, ovat hieman normaalia tummempia. Jälkiruokien jaossa katselin muiden laseja ja tiesin ketkä tulevat kuolemaan, mutta en uskaltanut puhua mitään. Itse sain myös myrkytetyn juoman, mutta en pystynyt nielemään sitä, vaan kävin sylkemässä juoman pois suustani. Heräsin päänsärkyisenä, poski kuolasta märkänä juuri, kun myrkyn piti ryhtyä vaikuttamaan

Illan olen yrittänyt lääkitä itseäni särkylääkkeellä ja appelsiinimehulla. Selän ja alavatsan lihakset ovat ihan hellinä, eikä ruoka maistu oikein vieläkään. Toivottavasti tämä on saturaatiopiste ja huomenna on jo parempi olo.