Huoh. Vaihtoppilasrevahkan kuskaus Fazerilaan ja takaisin on ohi. Mahassa möyryää yksi pätkis, muutama kiskis ja yksi kappale molempia uusia dumle-makuja: sitruuna-kaneli ja appelsiini-mango niiden maut taisi olla, eivät olleet hyviä. Enempää ei pystynyt syömään, vaikka suklaata olisi saanut kauhoa suuhunsa niin paljon kuin vain haluaa. Jotkut söivät useita pieniä suklaapatukoita (niitä joissa on viisi palaa). Ennätys tehtaalla on kuulemma 54 (vai 52, no yli 50 kuitenkin) Jim-patukkaa. Uuh... ihan sairasta.

Englanniksi piti siis päivä kommunikoida. Vaikka luen ja kuulen päivittäin kyseistä kieltä, niin kummasti puheeseen tulee tietty jäykkyys kun tauko puhumisesta on hiemankin pitempi. Kieli tuntuu jäykältä ja kaiken ajattelee ensin suomeksi ja sitten kääntää englanniksi. Kielijumppa saa jatkoa ihan kohta, sillä australialaiset yövieraat saapuvat näillä minuuteilla. Tänk juu veri mats ja kuut nait!