Epämiellyttävä totuus on se, että olen kipeä. Kurkkua särkee ja kädet tärisee. Pientä aavistelua tulevasta flunssasta havaitsin jo perjantaina kun kauppareissulla iski hiki ja väsymys. Lauantaina lenkki ei kulkenut. Sunnuntaina heräsin kurkku kipeänä ja silti kävin treenaamassa kaksi tuntia. Hikoillessa tiesin, että tästä ei hyvä seuraa ja kuitenkin toivoin säästyväni pahemmalta. En säästynyt ja ihmekös tuo on. Flunssa vei voiton ja nyt on viimeistään hellitettävä urheilusta. Koululle on pakko raahautua.

Epämiellyttävä totuus on myös se, että ilmastonmuutos on totta. Kävimme eilen katsomassa Al Goren luotsaaman dokumentin An Inconvenient Truth. Leffassa (ja ilmeisesti siis myös luennoidessaan) Gore todella vääntää rautalangasta ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Dokumentista paistoi vahvasti läpi se, että se oli tehty lähinnä isoille massoille ja jenkeille. Sinne tänne oli liitetty tunteiisiin vetoavia kohtauksia lähinnä Goren omasta elämästä. Lisäksi mukana oli hieman huumoria ja itseironiaa. Itse olisin kaivannut hieman tieteellisempiä selityksiä ja viittauksia, mikä tietysti johtuu siitä, että (tulevassa) ammatissani olen tottunut siihen, että kaikesta esitetystä tiedosta, jota ei voida olettaa perustiedoksi, täytyy olla lähde ilmoitettuna. Opintojen kautta olen saanut jo jonkin verran tietoa hiilidioksidipäästöistä ja sen seurauksista, joten dokumentti ei juurikaan antanut uutta informaatiota aiheesta. Mutta kuten sanoin, suurille massoille tämä oli selvästi tarkoitettukin. Lähes koko dokumentti keskittyi ilmastonmuutoksen todisteluun, sen seurauksiin ja tulevaisuuden uhkakuvien maalailuun. Itse odotin koko ajan osiota, jossa kerrottaisiin mitä asialle voitaisiin tehdä, miten pysäyttää ilmastonmuutos jne. Osiota ei oikeastaan koskaan tullut. Lopputeksteissä oli muutamia vinkkejä, mitä tavallinen ihminen voi tehdä. Miksei Gore politiikan asiantuntijana esitellyt esimerkiksi mahdollisia poliittisia toimintamalleja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Kiinan (ja muiden kehitysmaiden) talouskasvu mainittiin dokumentissa, mutta energiantuotantoon liittyviä eettisiä ongelmia ei käsitelty. Jos me olemme aikanaan saaneet luoda talouskasvumme ja teknisen kehityksemme fossiilisista polttoaineista saatavan energian avulla, miten voimme evätä Kiinalta ja muilta kehittyviltä mailta samojen keinojen käytön oman taloutensa kasvuun? Juu sori, mutta ette te voi suuria hiiliesiintymiänne käyttää kun me ollaan jo tuotettu liikaa hiilidioksidia.

Dokumentti puhuu siis tärkeästä aiheesta, mutta unohtaa monia asiaa monimutkaistavia näkökohtia. Toisaalta Goren tarkoitus on saada ihmiset siirtymään from denial to acceptance eikä from denial to despair ja onnistuu siinä varmasti. Kannattaa käydä katsomassa (ja tässä kehoituksessa ei sitten ollut minkäänlaista poliittista sävyä).