maanantai, 9. lokakuu 2006
Viikonloppuloma kotikotona on ohi. VR osoitti
jälleen kerran, että on enemmän sääntö kuin poikkeus, että junat ovat
myöhässä. Alan totisesti väsyä siihen, että junat saavat kulkea miten
vaan ilman, että asiakkaille ollaan korvausvelvollisia. Jos joku muu
yhtiö kohtelisi asiakkaitaan yhtä välinpitämättömästi, olisi seuraukset
toisenlaiset. Nyt valtion omistama yhtiö saa toimia ihan miten lystää
monopoliasemansa turvin.
Junassa
viereisellä paikalla oli äiti kahden ala-asteikäisen lapsensa kanssa.
Lapsilla oli matkaeväänä molemmilla omat sipsipussit. Omat sipsipussit!
Mielestäni lapset eivät tarvitse sipsejä (eivätkä kyllä aikuisetkaan),
eivätkä ainakaan omaa isoa (300 g) pussia, josta mussutetaan yhtä
mittaa monen tunnin ajan. Matkan aikana syötiin lisäksi jäätelöä ja
kanelipullaa ja juotiin pillimehua. Lapset siis tankkasivat itseensä
kolmen ja puolen tunnin junamatkan aikana hirveän määrän sokeria,
rasvaa ja väri- ja lisäaineita. Terveellistä? Miten joku voi kohdella
lapsiaan niin huonosti, että antaa heidän syödä kaikkea moskaa? Oikea
perspotku kohti ylipainoista ja diabetestäytteistä aikuisuutta. Minulla
ei ole lapsia, mutta jos niitä joskus saan, aion olla hyvin tarkka
"herkkujen" suhteen. Uskon (lapsettoman mutua) etteivät lapset tarvitse
tai edes kaipaa teollisesti prosessoituja herkkuja kuten karkkia ja
sipsejä, jos niitä ei koskaan ruokavalioon ängetä. Minun lapseni eivät
tule saamaan omia sipsipusseja, jättikokoisia karkkipusseja,
puolentoista litran limsapulloja tms. Jopa mehun juonnista aion ottaa
tiukan linjan; vain juhlapäivinä! Monet, joille olen aikomuksistani
kertonut, ovat kauhistelleet, millaisessa kurjuudessa tulevat lapseni
joutuvat elämään. Miehekkeen sisko ei ollut uskoa mehurajoitetta:
mistä ne vitamiinia sitten saavat? Jaa-a, mitäs ne onkaan ne marjat ja hedelmät, joista mehut tehdään...
Kommentit