Ah, alennusmyynnit: tungosta, hikeä, ahdistusta, kipeitä jalkoja. Olihan sinne silti mukaan ängettävä. Tavoite: uudet farkut.
Olin jo unohtanut miten kamalaa farkkujen osto on. Sovituskopin peilistä heijastuu hikinen ja epätoivoinen katse: nämäkään farkut eivät hinaudu peffan yli.
Kasvavaa itseinhoa ei yhtään hidasta ihana, ystävällinen ja auttavainen
myyjätär, joka omaa uskomattomat kauriinsilmät ja täydellisen pienen
takamuksen täydellisissä trendifarkuissa. Viimein kaupasta raahautuu
ulos kiukkuinen mörökölli, vaikka kassissa on uudet ja tarjouksen takia
ihan törkeän halvat housut.
Luulin jo kasvaneeni ulos näistä
ulkonäköangsteista, mutta ilmeisesti itsensä hyväksyminen ei olekaan
niin helppoa. Järkevä ääni päässäni muistuttaa, että aina löytyy joku,
jolla on isompi takamus ja lyhyemmät jalat, eikä itsensä vertailu
muihin kannata. Ehkä ongelma on enemmän korvien välissä, sillä
tuumakoko farkuissa ei ole kasvanut kuin yhdellä sitten ensimmäisten
yläasteaikaisten levi's:ten. Se vähemmän järkevä ääni päässäni
haikailee kuitenkin niitä teinimittoja takaisin ja muistuttaa, ettei
pituuttakaan ole tullut lisää enää yläasteen jälkeen.
Koska
ilmeisesti nautin tungoksesta ja alavireisestä moodista, aion suunnata
kulkuni tänään uudestaan kohti markkina-apajia. Uusi tavoite: saappaat.
torstai, 28. joulukuu 2006
Kommentit